Joulu tuli, joulu meni

Joulu, tuo mässäilyjuhlien ykkönen, on juhlittu taas tältä vuodelta. Kaikenlaista taas ehti. Leivoin kamelikeksejä ja pipareita, painoin perunalla omaa lahjapaperia, tein joulusukat vanhasta villapaidasta, matkustin useita satoja kilometrejä, rapsutin montaa koiraa, nukuin monella eri patjalla, sain lahjoja, annoin lahjoja, pelasin lautapelejä, maistelin viskejä ja portviinejä, saunoin ja söin lihaa.

Huomenna kannan joulukuusen ulos. Vuoden päästä sitten uusi.



   

Viininurkka: Beaujolais Villages Nouveau (ja Tuntematon sotilas)

Katson Tuntemattoman sotilaan joka vuosi. Tänä vuonna Yle ei pelleile sen kanssa, vaan näyttää sen kahdelta, joka on juuri se aika kun se kuuluukin näyttää.

Tuntemattoman kanssa oli tarjolla Beaujolais Nouveauta, jonka olemassa olosta kuulin vasta vuosi sitten. Kyseessä on siis tämän vuoden sadosta tehty viini, joka tulee markkinoille aina marraskuun kolmantena torstaina (kyllä, se on juuri noin tarkkaa). Ilmeisesti muutkin valmistavan nouveau-viinejä, mutta Beaujolais on niistä tunnetuin.Viinin ideana on antaa ilmeisesti osviittaa sen vuoden sadosta ja siitä millaisia viinejä on odotettavissa sitten kun ne "tavalliset" viinit kypsyvät. Tämä on siis se miten itse olen ne ymmärtänyt, tiedoissani voi olla puutteita.

Viini oli tästä syystä hyvin nuorta, kevyttä ja aika hapokasta. Se ei ollut sellaista täyteläistä ja pyöreää millaiseksi punaviinin miellän vaan jotenkin kulmikasta. Mutta ilmeisesti tämän viinin kuuluukin olla sellaista ja se on tarkoitettu nimenomaan tulevaisuuden arviointiin, ei niinkään nautiskeluun ja herkutteluun. Mutta ei se silti pahaa ollut, kulmikasta vain.

Ja sen hapokkuutta tasoitti hyvin sen kanssa nauttimani kirsikkamurupiirakka. Reesen maapähkinäkuppi taas ei sopinut siihen niin hyvin. Mutta makean, lämpimän piirakan kanssa se toimi oikein hyvin. Ja sopii kivasti Lehtoon, Määttään ja Tuntemattomaan noin yleensä.

Hyvää itsenäisyyspäivää ja muuta sellaista.



  

Bride of Frankenstein

Halloween tuli ja meni. Ilokseni kävi ilmi, että täälläkin löysin ihmisiä jotka tahtovat järjestää halloweenjuhlia jonne kuuluu pukeutua.

Itse asuni ompelin kasaan saumurilla juhlapäivänä. Kahdesta isosta t-paidasta tehty pitkähihainen ja vanhasta helmalakanasta leikattu a-linjainen mekkonen valmistuivat ehkä vartissa ja vaativat yhteensä kuusi saumaa. Kyse ei siis ollut mistään ompelun taidonnäytteestä.

Hiuksia sen sijaan laitoin sitten ainakin tuplasti pidempään. Koko päivän hiuksissa olleet foliorullat muuttivat hiukseni hulluksi korkkiruuvimopiksi. Sitten seurasi tupeerausta, kuivashamppoota, hiuslakkaa, paljon pinnejä ja yksi vanha pesuruusuke. Sitten vielä lisää lakkaa ja kuivashamppoota ja muistaakseni taas lakkaa. Kauniit valkoiset raitanikin tulivat kuivashamppoolla. Olo oli kuin Marie Antoinettella.

Sitten vielä hullut taivasta kohti taipuvat kulmakarvat ja elegantit arvet leukaperiin. Ja tummaa huulipunaa.

Olo oli arvokas ja painovoimaa uhmaava. Oodini Frankensteinin morsiammelle.



  

Viininurkka: Devil's rock

Koska rokki on paholaisen musiikkia ja oltiin rokkarin syntymäpäivillä, sopi Devil's rock oikein hyvin teemaan. Vaikka viinin "rock" olikin tässä tapauksessa kivi. Mutta pihassa oli kiviä, joten sekin sopii. Ja pullossa olleen tarinan mukaan, kyseinen kivi oli paholaisen pöytä, ja me syötiin pöydän ääressä... joten... Aika paljon yhteläisyyksiä ollakseen sattumaan. Epäilen, että paholaisella oli sormensa pelissä.

Se oli myös ihan mukava ja helppo kesäviini. Raikas ja vähän makea. Sopi nautittavaksi heiluvassa riipputuolissa muovimukista. Ja maistui grilliruuan ja salaatin kera.

Joskaan siitä ei tullut mieleen rokki, kivet tai edes paholainen.



  

Eläimellistä menoa

Enkä nyt tarkoita, että ihmiset pelkästään olisivat käyttäytyneet eläimellisesti, vaan siellä oli oikeita eläimiäkin.

Lisäksi oli hyvää ruokaa ja juomaa, saunomista, kavereita, kokko, taikoja ja vaikka mitä. Juhannuksesta siis puhun. Vietin sitä pienten hirsimökkien ympäröimänä.

  

Tuparit juhlittu

Elitistituparimme on juhlittu. Ystäviä oli paikalla, kuoharia nautittiin, naurettiin, hölmöiltiin, syötiin ja livekeikkakin kuultin. Kivaa oli.

Vieraskirja sai monta uutta merkintää ja keittiö on täynnä likaisia kuoharilaseja. Onneksi on tiskikone :)