Pinterestistä on Tiina taas löytänyt minulle lähettämisen arvoisia kuvia. On taas vaikka mitä. Suihkuverhoja ja kynttilänjalkoja. Kaikkea siistiä.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sisustus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sisustus. Näytä kaikki tekstit
lauantai 4. lokakuuta 2014
Häivähdys keltaista
Kävi ilmi, että meillä on todella hieno vieraspeitto, josta en tiennyt mitään. Lisäksi löysin täydellisen vaahteranlehden, ukulele-laukkuni sopi polkupyörääni ja jostain syystä pesuaineet ovat muuttuneet kaikki maagisiksi póke-palloiksi. Valitsen sinut, keltainen Fairy!
lauantai 6. syyskuuta 2014
Pin pin pin pin
Tiina on taas lähettänyt pinterestin kautta valikoiman kuvia viime viikkojen (kuukausien?) aikana.
Joskin täytyy tunnustaa, että tuo baarikärryksi laitettu Ikean kärry tuli Facebookin kautta. Mutta mielestäni sitä ei pitäisi käyttää tuota kärryä kohtaan. Koska se on kuitenkin turkoosi RÅSKOG tarjoiluvaunu ja vielä joskus olemme onnellisesti yhdessä.
sunnuntai 24. elokuuta 2014
Lievä Ikea pettymys
Äiti luovutti oman Ikea-kataloginsa mulle, koska sille se jaettiin kotiin ja se ei tarvi sitä ja mulle sitä ei jaettu ja tarvitsen sitä. Tai no, varsinaisesti en TARVITSE sitä, mutta tykkään selata sitä ja se on aina sellainen ihana syksyn merkki, tuo Ikea-kataloogi. Tigerin jälkeen se on se kauppa mitä kaipaan eniten, vaikka en viimeisen vuoden aikana olevaan ostanut sieltä varmaan muuta kun syötävää ja lautasliinoja.
Ja kaikkea kivaahan siellä taas tuntui olevan. Mutta kokonaisuuteen olen vähän pettynyt. Missään vaiheessa ei ollut sellaista oloa, että asuisinpa tuolla, tai onpa hauskasti aseteltu huonekalut, tai kiva idea. Ei mitään. Lievä pettymys.
Toivon ensi vuodelle inspiroivampaa katalogia.
Ja kaikkea kivaahan siellä taas tuntui olevan. Mutta kokonaisuuteen olen vähän pettynyt. Missään vaiheessa ei ollut sellaista oloa, että asuisinpa tuolla, tai onpa hauskasti aseteltu huonekalut, tai kiva idea. Ei mitään. Lievä pettymys.
Toivon ensi vuodelle inspiroivampaa katalogia.
sunnuntai 10. elokuuta 2014
Popin uusi elämä
Kutsu kävi rokkarin luokse grillaamaan synttärihengessä. Varoitusaikaakin oli sen verran vähän, että suuria lahjasuunitelmia ei ehtinyt tehdä. Mutta levykulholle on aina aikaa.
Lähilevykaupan alekoria siis selaamaan. Älppäri mukaan ja kotiin uunia lämmittämään. 100 astetta ja 5-10 minuuttia riittää taivuttamaan levyn. Sen voi nostaa uuninkestävän kulhon, tai vaikka säilyketölkin päälle, jos tahtoo pienemmän kulhon ja korkeammat reunat. Itse autoin muotoilemalla heti uunituoreena. Hanskat kannattaa laittaa silloin käteen. Ja tuulettaa kannattaa myös. Kypsyvästä älppäristä ei tule ihan samanlaisia sulotuoksuja kun vaikka korvapuusteista.
Sitten vaan naksut sisään, rusetti ympärille ja lp:n suojapahvista tehty kortti kylkeen.
Parin kuukauden takaisen astianpesukonekokeilun tuloksena voin sanoa, että levykulhoja ei kannata pestä astianpesukoneessa. Omat, jo useamman vuoden vanhat kulhot taipuivat sen lämmössä ihan vinkuroiksi. Ne pitäisi tuupata uudestaan uuniin ja vääntää taas paraatikuosiin.
Lähilevykaupan alekoria siis selaamaan. Älppäri mukaan ja kotiin uunia lämmittämään. 100 astetta ja 5-10 minuuttia riittää taivuttamaan levyn. Sen voi nostaa uuninkestävän kulhon, tai vaikka säilyketölkin päälle, jos tahtoo pienemmän kulhon ja korkeammat reunat. Itse autoin muotoilemalla heti uunituoreena. Hanskat kannattaa laittaa silloin käteen. Ja tuulettaa kannattaa myös. Kypsyvästä älppäristä ei tule ihan samanlaisia sulotuoksuja kun vaikka korvapuusteista.
Sitten vaan naksut sisään, rusetti ympärille ja lp:n suojapahvista tehty kortti kylkeen.
Parin kuukauden takaisen astianpesukonekokeilun tuloksena voin sanoa, että levykulhoja ei kannata pestä astianpesukoneessa. Omat, jo useamman vuoden vanhat kulhot taipuivat sen lämmössä ihan vinkuroiksi. Ne pitäisi tuupata uudestaan uuniin ja vääntää taas paraatikuosiin.
Tunnisteet:
Askartelu,
DIY,
Keittiössä,
Kirpparilta,
Kotona,
Sisustus,
Tuunaus,
Ystävät
perjantai 8. elokuuta 2014
Asuntomessuhulinoissa
Kävin asuntomessuilla. Ensimmäistä kertaa. Olenhan jo aikuinen ja asuntomessut on aikuisten juttu. Varsikin kun ovat tuossa viiden kilometrin päässä.
Ja varsinkin kun vuonna 2007 ne olivat minusta viiden kilometrin päässä Hämeenlinnassa ja 2012 viiden kilometrin päässä Tampereella, ja kumpanakaan kertana en mennyt.
Siellä sitä sitten oltiin. Katsomista oli valtavasti ja uskomattomasti yhtä kohdetta lukuun ottamatta katsoimme kaikki. Puuttumaan jäänyt talo oli yksi niistä jotka osuivat kohdalle viimeisen puolen tunnin aikana, kun oltiin jo neljä tuntia kierretty. Se näytti tylsältä, joten skipattiin se noin vaan, siinä etupihan portailla seisten. Mutta kaikki muu katsottiin.
Oli kivoja taloja, tosi kivoja taloja, mitään sanomattomia taloja ja tylsiä taloja. Päällimäiseksi jos rakennat nyt niin näin ilmeisesti kuuluu tehdä -huomioksi jäi, että kaikki itseään kunnioittavat rakentajat ja remontoijat valitsevat sellaiset isot sadesuihkut ja niitä pitää olla kaksi. Koska kuka nyt suihkuun vuonna 2014 enää tahtoo jonottaa. Ja vessanpytyn pitää olla sellainen seinässä kiinni oleva. Ja kiuaskivet tietty valkoiset.
Kaikenlaista mukavaa näin, alkaen Remu aaltosen suunnittelemasta makuuhuoneesta, aina Marimekon säkkituoleihin. Ja väliin mahtui paljon eläinprinttejä, keltaista keramiikkaa, hauskoja tyynyjä, kivoja ideoita, sarvia, peuroja, siilejä ja neulottu ameebajakkara.
Koskahan asun seuraavaksi samassa kaupungissa asuntomessujen kanssa?
Ja varsinkin kun vuonna 2007 ne olivat minusta viiden kilometrin päässä Hämeenlinnassa ja 2012 viiden kilometrin päässä Tampereella, ja kumpanakaan kertana en mennyt.
Siellä sitä sitten oltiin. Katsomista oli valtavasti ja uskomattomasti yhtä kohdetta lukuun ottamatta katsoimme kaikki. Puuttumaan jäänyt talo oli yksi niistä jotka osuivat kohdalle viimeisen puolen tunnin aikana, kun oltiin jo neljä tuntia kierretty. Se näytti tylsältä, joten skipattiin se noin vaan, siinä etupihan portailla seisten. Mutta kaikki muu katsottiin.
Oli kivoja taloja, tosi kivoja taloja, mitään sanomattomia taloja ja tylsiä taloja. Päällimäiseksi jos rakennat nyt niin näin ilmeisesti kuuluu tehdä -huomioksi jäi, että kaikki itseään kunnioittavat rakentajat ja remontoijat valitsevat sellaiset isot sadesuihkut ja niitä pitää olla kaksi. Koska kuka nyt suihkuun vuonna 2014 enää tahtoo jonottaa. Ja vessanpytyn pitää olla sellainen seinässä kiinni oleva. Ja kiuaskivet tietty valkoiset.
Kaikenlaista mukavaa näin, alkaen Remu aaltosen suunnittelemasta makuuhuoneesta, aina Marimekon säkkituoleihin. Ja väliin mahtui paljon eläinprinttejä, keltaista keramiikkaa, hauskoja tyynyjä, kivoja ideoita, sarvia, peuroja, siilejä ja neulottu ameebajakkara.
Koskahan asun seuraavaksi samassa kaupungissa asuntomessujen kanssa?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)